Peruspaisti

Kirpakan pikkupakkasen kuuraaman aurinkoisen myöhäissyys-/alkutalvipäivän kunniaksi tässä tulee säähän sopiva sormiruokaresepti, olkaatten hyvät! Olkoon se arjenhelpotushengen mukaisesti nopeatekoinen, vaikka kypsyykin uunissa pitkään.

700 g karjalanpaistilihaa (korvatkaa osa riistalla, jos saatte jostain käsiinne)
kaksi isoa sipulia
kaksi valkosipulinkynttä
16 mustapippuria
4 laakerinlehteä
(suolaa, soijakastiketta)

vettä

porkkanaa*
palsternakkaa*
(lanttua* vain aikuisten pataan, jos haluaa välttää lapsella nitraattia)
juurisellerin mötikkä*

perunaa**
bataattia**

Meillä tehdään kerralla kaksi pataa: toiseen aikuisille suolainen versio ja toiseen Pikkupöllölle suolatonta tavaraa. Toki voi yhtä hyvin tehdä yhden suolattoman, johon laittaa tavaraa puolet vähemmän. Tässä ohjeessa siis kumpaankin pataan tulee 350 g lihaa, sipuli, valkosipulinkynsi, 8 pippuria ja 2 laakerinlehteä.

Lihat lätkitään padan pohjalle ja makua antamaan lisätään kuorittu ja puolitettu sipuli, kuorittu ja kärjestä ristiviilletty valkosipuli, mustapippurit ja laakerinlehdet (sekä aikuisille suolaa ja loraus soijakastiketta). Vettä reilusti päälle; sen verran, että myöhemmin mahtuu lisäämään juurekset aiheuttamatta uunin pohjalle tulvaa. Isketään kansi päälle ja pata 200-asteiseen uuniin. Antaa tuhista pari tuntia, jopa lähemmäs kolme, jos siltä tuntuu. Tämä ruoka ei uunissa huonone! Lämpöä voi pudottaa jonnekin 150 asteeseen, kunhan muhiminen on päässyt käyntiin.

Reilu tunti ennen ruoka-aikaa lisätään pataan reiluiksi sormiruokalohkoiksi jätetyt juurekset ja annetaan muhia pehmeäksi. Tässä vaiheessa kannattaa hilata lämpöä taas aluksi 200 asteeseen, jos on sitä välillä laskenut.

Vajaa tunti ennen ruoka-aikaa lisätään lohkotut perunat ja bataatit. Jos sattuu omistamaan ison padan, perunat ja bataatit voi toki lisätä liemeen ottamaan/antamaan makua (tässä tapauksessa bataatit myöhemmin, jotteivät keity mössöksi), mutta meillä on tehty pellillä kuorellisia lohkopottuja ja -bataatteja, jotka sopivat sormiruokailijan kouraan - sisus pehmenee ihanasti ja pinta jää sen verran rapeaksi, että lohko pysyy kasassa. Oppii lapsi arvostamaan kato ruuassa eri tekstuurejakin. Sitä paitsi kuoret ovat terveellisiäkin! ;)

Valmista on, kun juureksiin saa tökättyä haarukan. Oman maun ja lapsen ruokailutaitojen mukaan voi jättää napakammaksi tai lähesmuhjuksi; lihan pitäisi joka tapauksessa tässä vaiheessa olla helposti lohkeilevaa. Jos ei harrasta sormiruokailua, niin tästä saa helposti tehtyä lapselle kotikutoista sosettakin: vetelee vain lihan haarukalla irtonaiseksi suiluksi ja mössää juuresten kanssa sekaisin. Tadaa!

Tästä satsista riittää meillä iltaruuaksi ja seuraavan päivän lounaaksi ja jää koirallekin lihansa lisäkkeeksi bataattia ja juureksia. Ja nyt seuraa se ihanin juttu: liemi talteen! Yleensä karjalan- yms. paistien perusohjeissa neuvotaan lisäämään vettä vain sen verran, että lihat peittyvät, eikä liemeen tule kuin pippuri ja suola. Kun käyttää vettä reilummin ja lisää mukaan makua antavia juureksia, yli jää pirun hyvää lihalientä. Meidän padoista pakkaseen jää lientä kaksi rasiaa suolatonta ja kaksi suolaista - seuraavaan reseptiin sitten vinkki siitä, mihin sellainen sopii työntää.

*Näitä voi lisätä ihan sen mukaan, kuinka paljon pata ja napa vetää. Mitä enempi, sitä parempi maku.

** Uunilohkojen tilalle voi hyvin vääntää perusmuusin tai tavallisia keitettyjä perunoita, tai mikä jottei ihan mitä tahansa lisäkettä. Itsellä paistin kylkeen vain jotenkin kuuluu pottu.