O(M)G. mikä kanakastike!

Tässäpä vaivaton pannullahaudutteluruoka, jossa on yllättävän paljon makua raaka-aineiden vähyyteen verrattuna (jos joskus vielä on ylenpalttisesti aikaa ja energiaa puuhata keittiössä, alan keittää pakastimeen litratolkulla valmiita liemiä, joita työnnän joka ruokaan). Meillä on siirrytty lähes kokonaan käyttämään kanan reisipaistia (luutonta koipea) rintafileiden ja -suikaleiden sijaan, koska siinä on todella paljon enemmän makua.

Hätäisesti kuvattu jäähtymässä oleva annos - kun Pikkupöllöllä on nälkä, meillä syödään eikä sommitella nättejä kuvia.

voita (tai öljyä)
paprikajauhetta
mustapippuria
kanan reisipaistia
porkkanaa
valmista lihalientä (tai vettä + liemikuutio/-jauhetta)
1 dl (kasvi)kermaa
2 rkl maustamatonta tuorejuustoa
vihreitä papuja

lohkoperunoita

Heitä voi ja/tai öljy pannulle ja anna paprikajauheen ja rouhitun mustapippurin makujen hieman irrota, ennen kun lisäät sormiruokailijalle sopiviksi paloiksi leikatun kanan. Ruskista kevyesti ja lisää porkkanat haluamassasi muodossa - meillä oli vaihteeksi tikkujen sijaan renkaita. (Jos käytät porkkanan pienenä, hauduta ensin kanoja liemessä ja lisää porkkanat myöhemmin, jotta lihat ehtivät mureutua kunnolla eivätkä porkkanat keity hajalle.) Lisää liemi ja anna muhia niin kauan, että porkkanat ovat aivan kypsiä. Minä keittelin lientä kasaan niinkin kauan, että jouduin lisäämään vähän vettä. Sakeuta ja lisää makua kermalla ja tuorejuustolla, tai jos sormiruokailija on kovin pieni vielä, käytä pelkkää kasvikermaa. Lisää lopuksi pavut (tuore- tai pakaste-) ja anna hautua kypsiksi. Tarjoa esimerkiksi uunissa paahdettujen lohkoperunoiden kanssa; pastakin sopii. Aikuisen lautaselle suolaa ja loraus (vähäsuolaista) soijakastiketta - ihan kohta näitä saa työntää jo suoraan kastikkeeseen!


Kokkaillessa taustalla soi Omnium Gatherumin New World Shadows, joka on - lievästä sankarihevivivahteestaan huolimatta, tai ehkä juuri sen ansiosta - pelastanut monta päivää luisumasta täysin ahdistuksen alhoon. Ensi vuoden puolella ilmestyvää uutta lättyä odotellaan jo...

Sivuhuomautuksena: Yritän yleensä sumplia ruoat siten, että tarjolla olisi aina kolmea erilaista kasvista, liha/kala/muna ja lisäke (pasta/peruna/riisi/jne.) - tänään oli vähän kiire ja rehuluku jäi kahteen. Lisäksihän tähän voisi keittää vaikkapa parsakaalia, tai kastikkeeseen voisi lisätä vaikka kesäkurpitsakuutiota, tai ihan mitä vain sattuu mieli tekemään / jääkaapista löytymään.

Dilemma

Lähtöasetelma: Lapsi ei nuku päiväunia. Jos sattuu nukkumaan, niin sikeämmin ja pidempään silloin kun äiti nukkuu vieressä (tai kärvistelee järjiltään tylsistyneenä eväänsäkään väräyttämättä, jottei lapsi vain herää, kun kerrankin nukkuu).

Ongelma: Nukkuuko myös äiti, jolloin lapsi nukkuu kauemmin, mutta äidillä ei ole sekuntiakaan omaa aikaa koko päivänä? Vai saako äiti hengähtää edes sen vaivaiset viisi minuuttia ja joko olla tekemättä yhtään mitään tai raivopuuhata jonkin pakollisen kotityön otsalohkoa kiristämästä?

Kas siinä vasta pulma.

(Sivuhuomautuksena: Toisaalta - toisaalta -tilanteet ovat syvältä. Jos molemmissa vaihtoehdoissa on suunnilleen yhtä paljon hyviä ja huonoja puolia, on päättäminen ihan mahdotonta. Ei pysty.)