(Ähäkutti, ei marjan marjaa tai sienen sientä! Tai no, toki pakastimessa, muttei tässä tekstissä.)
Ensilumi oli ja meni, ja syksy on päättänyt vilauttaa taas masentavaa puoltaan - sataa, tihkuttaa, losottaa; tuulee; on koleaa, märkää, kylmää, pimeää ja ankeaa; myrskytuuli vei ruskalehdet mennessään ja teki kaikesta tasaisen ruskeanharmaata. Räntää, loskaa ja jäisiä teitä odotellessa...
Kaupungissa syksy on jotenkin niin mitäänsanomaton: samaa betonia ja asfalttia kuin muulloinkin, mutta jatkuvasti märkänä. Maalla luonnon kiertokulkuun voi uppoutua ihan eri tavalla, ja vuodenaikojen vaihtelusta saa parhaat palat jo omassa pihassa. Tämä syksy meni kuitenkin jotenkin ohi näyttämättä niitä kauneimpia puoliaan. Loppukesästä sitä aina alkaa odottaa hämärtyvään iltaan syttyviä ulkovaloja, kynttilöitä ja takkatulta, sohvalle vilttiin kapaloitumista (ei pidä unohtaa suklaata, punaviiniä, paksua kirjaa, musiikkia joka viettelee sielun, syksyistä sapuskaa ja/tai hömppäleffaa ja/tai näiden monipuolista yhdistelmää!), syksyistä sapuskaa (miten niin elämä pyörii nykyään aika lailla ruoan ympärillä?), rauhallisia kävelyjä lehtien kieppuessa jaloissa, sitä kirpeän raikasta tuoksua joka tuntuu vain syysaamuna, kaiken nielaisevaa pimeyttä joka tuntuu niin lohdulliselta kesän paahteen jälkeen... Nyt niistä ei ehtinyt nauttia yhtään, ja ihan kohta on jo joulu!
Meillä syksy on kulunut pitkälti lapsen perässä juostessa. Pikkupöllö on kohta yhdeksänkuinen, ja vauhtia riittää. Aika menee arjen pyörittämiseen ja vakavien kopsujen estämiseen (lataa siinä tiskikonetta, kun toinen roikkuu lahkeessa, syöttötuolissa, koirassa tai sitterissä, ja koko ajan tuuskahtamaisillaan nokalleen). Tyttö päätti viikonloppuna vaihtaa turhan helpoksi käyneen olohuoneen pöydän vähän haastavampaan kiipeilykohteeseen, keittiöjakkaraan. Äitiä pelottaa nyt koko ajan, että kohta sattuu pahasti. Työrintamallakin kuohuu, ja öistä on tullut hampaiden kasvattelun myötä katkonaisia. Tästä syksystä on jäänyt käteen stressiä, unenpuutetta, väsymystä, uupumusta, rahahuolia ja kiirettä. Jokohan kohta helpottaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Antaa paukkua!