Elä sie suotta jäykistele

Jos polvivihoittelukiukutus saikin laimennettua Uuden Uljaan Elämän aloittamisen aikaansaaman innostuksen, niin universumi lähetti kaikessa ystävällisyydessään tasapainoksi täyslaidallisen iloa, onnea, endorfiineja, hemmottelua ja rentoutusta.

Istumatyöläisen selkähän on perussökö, jollei asialle oikeasti vaivaudu tekemään jotain, ja itsehän olen tunnetusti kaikkea muuta kuin laiska, saamaton, veltto ja mukavuudenhaluinen vetelys. Lisätään perusjumeihin puolitoista vuotta kiskovan, rempovan ja säntäilevän koiran taluttamista, josta yhdeksän kuukautta raskaana ja loput liinaillen, ja vuosi kaksi kuukautta kaksi päivää (mutta kukapa näitä laskee?) alati kasvavan punnuksen kanniskelua, ja tuloksena alkaakin olla melko viehättävä yhdistelmä kestokramppeja, pakotusta, säkenöivää lihaskireyttä - valitettavasti täysin ilman timmiintyviä lihaksia - ja voimatonta kömpelöitymistä. Venyttely? Ergonomia? Mutku justnyt ei millään niinku jaksais.

Oman arvioni mukaan hartiaseudulla on jumissa keskimäärin 3,72 litraa verta, ja haaveissa onkin ollut monen vuoden ajan päästä ammattilaisen* (tässä mitenkään Perusinsinöörin näppivoimia tahi hierontataitoja väheksymättä) murjottavaksi, josko nesteet saisi uudelleen kiertoon, ehkä jopa aivoaluille saakka. Jos vahingossa vaikka ajatuskin luistaisi sutjakammin. Toivoa sopii.

Nopeudesta on, tietäkäätten, hyötyä muutenkin kuin ruokapöydässä juoksukilpailussa, nimittäin juoksukisaan ilmottautumisessa. Kuopion hierojakoulu on vastaus äkkiseltään treenaamisen aloittaneen kireyttään kirkuvien lihasten avunhuutoon. Kaksi nopeinta ilmottautunutta pääsee möyhennettäväksi, eli kerrankin kakkonen on ykkönen. Mää olen niin onnellinen, ettette usko. Kyllä on liikuntaharrastuksen aloittaminen kannattava, suositeltava ja onnea tuottava asia.

Takaisin asiaan: Kympille lähdetään siis löysin rantein hartein, ehkä selkäjumitta ensimmäistä kertaa sitten vuoden kaksituhatta ...ööö, mitähän uskaltaisin veikata... yksi? Viime vuosituhat? Ala-aste? Maaliinselviytymistodennäköisyysprosentti rävähti juuri ihan eri kymmenluvuille.



Mää olen NIIN onnellinen.



*Lukioaikaan kävin muuten hierontakurssin, kun sillä sai korvattua yhden pakollisen liikuntakurssin koska olen ollut pienestä asti ihan intona hieromisesta, (yllättäen) etenkin vastaanottajapuolena. Mutta tässä olisi yksi mahdollinen ammatinvaihdossuunta, kun näitä kaikenmoisia työjuttuja on tullut pienessä mielessään pyöriteltyä. Kiinnostaisi.