Toissailtana taakse jäi jo kolme kertaheitolla juostua kilometriä (edelleen poislukien Pupunaattorin tiuhat ja pitkät nuuhkimistauot, mutta jos niitä ei lasketa, niin kuulostaahan tuo nyt ihan hyvältä!), ja alusta asti kiukutelleet polvet ovat nyt vihoitelleet herkeämättä. Maisemia kelpasi kyllä katsella pakkasen kiristyessä ja hämärän tihentyessä.
 |
| Taivas palaa |
 |
| Kuuuuuu! |
Nyt on fiilis jee, koska todisteiden valossa on ilmiselvää, että kykenen juoksemaan (ainakin vähän - muistetaan hei se positiivinen ajattelu!), ja ihan buu, koska ei saa juosta. Voi kele. Miks mulle aina käy näin? Kohtaloni on juurtua sohvaan herkkulautanen kädessä ja kaukosäädin toisessa.
Mun piti käydä jo tuolla aiemmassa kommentoimassa, mutta unohtui, että tähän sitten tulee jorinaa.
VastaaPoista(Meneekö teilläkin nuori neiti innoissaan "kuuuuu!" kun näkee kyseisein taivaankappaleen? Meillä se on mitä kiinnostavin asia.)
Hienolta kuulostaa juoksu! Polviasia puolestaan ei. Tavallaan ymmärrän lepokäskyn, mutta samalla ymmärrän senkin, miten turhauttavalta pakkolepo tuntuu. Kun haluaisi juosta, ja on juuri innostunut, muttei voikaan.
Tekisi mieli sanoa, että mene lääkäriin, mutta eräälle ystävälleni on lääkärissä sanottu, että no älä juokse, jos sattuu.
Sen sijaan sanon, että jos jossain läheisessä Intersportissa myydään Footbalance-pohjallisia, niistä voi olla kohtuullinen ja kohtuuhintainen apu.
Jorinahan on erinomaisen suotavaa!
Poista(Meidän neiti menee lähinnä vaan "tähtähtäh" sormi ojossa kaikkialla ja jatkuvasti. Väliin voi lisäillä sopivan määrän huuto- ja kysymysmerkkejä kiihtymystilan mukaan.)
Juoksu oli - kahden viime vuoden liikuntamäärän huomioiden - käsittämättömän hieno juttu. Polvikipu ja innostumisen lätistyminen not so much. Blaa.
Rupeat kuule vaan lääkäriksi. Ei siihen mitään koulutusta tarvita. "Jos koskee, jätä tekemäti." Heti kun pääsen irti käyn sellaiset! Miehen (todella epä)arvostavien kommenttien mukaan kävelen ihan vinksallaan; jospa nuo vähän korjaisivat askelta.
Joo ei saa rikkoa paikkoja!!! Pohjalliset alle ja varovasti vauhtiin. Kauhean liukastakin on, välillä vähän hirvittää edetä jäisillä teillä.
VastaaPoistaAhneella on polvikipuinen loppu. Nyt onneks jo pikkasen pilkottaa soraa jään alta, jos vaikka kohta uskaltaisi taas kokeilla kävelyä...
Poista