maanantai 4. helmikuuta 2013

Yötyöyö, yöh

Huoh, eipä ole tämä osa-aikatyön ja kokopäivä-äitiyden yhdistäminen ihan niin kivutonta kuin ruusunpunaisimmissa kuvitelmissa.

Lapsi kun nukkuu päiväunia, niin siinähän ehtii helposti tehdä puolet päivän töistä ja kaikki kotityöt ja hetken vaikka lueskella (kirjapino se vain kasvaa, kasvaa ja kasvamistaan kasvaa...) tai lorvailla blogissa, ja iltaruuan jälkeen sitten äkkiä loput työt, niin ehtii sitten rauhassa vielä istua iltaa Perusinsinöörin kanssa ja viritellä suhteeseen uutta kipinää (aka koomata sohvalla jotain turhanpäiväistä höttöä tuijottaen, mutta hei, sentään vierekkäin. Eikä kummallakaan edes valu enää väsymyksestä kuola.). Joopa joo, sanon minä. Samalla voisi vaikka voittaa sen loton. Lapsihan ei ensinnäkään nuku, tai jos nukkuu, niin vain, jos siinä on vieressä. Kun lapsi on hereillä, lapsi haluaa olla sylissä tai sylin välittömässä läheisyydessä, ja ainakin äidin täyden huomion keskipisteenä.

Tänään sain tyhjennettyä ja täytettyä tiskikoneen, kuulkaa. Että on tässä vielä jokunen tunti istuttava naputtelemassa.

Laantumassa ollut eroahdistus ei ollutkaan laantumassa, ja taas pukkaa poskihammasta. Jos edellisten perusteella uskaltaa mitään arvioida, niin aika lailla putkeen on sitten tulossa se vastaparikin.

No, ainakin on töitä = on rahaa, ja ainakin on etätöitä, niin säästyy nekin ihmistenilmoillelaittautumisminuutit työntekoon, kun ei tarvitse olla yhteiskuntakelpoisen näköinen. Ja onneksi lapsi on jo terve, niin eipähän kiukuttele nuhaansa. Äiti nuhailee vielä, kärttykerttuna. Jos ei muuta tästä äitiydestä käteen jää, niin marttyyrin viitan olen oppinut hulmauttamaan ylleni ihan diivan elkein.

Kalenteri täynnä maaliskuun puoliväliin; yritän ehtiä/jaksaa käydä täälläkin. Kerpeles, kun olisi kerrankin paljon asiaakin.

4 kommenttia:

  1. Mäkin haluun etätyön.
    Ehkä just eniten siksi, ettei tarttis meikata. Tai edes vaihtaa verkkareita farkuiksi.
    Tosin oikean yötyön ilo on se, että saa syödä tosi rauhassa ja lukea lehtiä rauhassa, ja käydä vessassakin rauhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on niin puolensa ja puolensa! Ihan parasta, että työmatkaan menee 10 sekuntia ja saa lorvia pyjamissa koko päivän. Voi tehdä vähän pitkin päivää, tai kertarysäyksellä kun sattuu inspaamaan. Mutta kyllä, freelancerina urakkana tekeminen vaatii sitä selkärankaa eikä päämäärätöntä blogeissa haahuilua, kröhöm... Työpaikalla lusitussa työajassa olisi kyllä plussapuolensa myös, parhaat nuo mainitsemasi. :) (Käydä vessassa rauhassa? Mitä se on?)

      Poista
  2. Nauratti kovin tuo hulmuava marttyyrinviitta :D

    Koitakin jaksaa tänne! Millä tietenkin tarkoitan, asiaa tarkemmin ajateltuani, että ehkä kuitenkin oma jaksamisesi on ensisijaista, emmekä me mihinkään häviä, vaikka välillä tulisi taukokin :) (Silti, uskallapa kokonaan liueta!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidan kohta tarvita kannettavan tuulikoneen.

      Eihän täältä malta pysyä poissa, kun on näin ihkua populaa paikalla! Että ei paineita, mutta viihdyttäkää minua! :D Ei tosi, hyvää tekee välillä käydä täällä hengähtämässä; nyt vain vaadittaisiin hippunen itsekuria, jotta pysyisin välillä siellä töitten puolella...

      Poista

Antaa paukkua!