Viime syksynä sitten totesin, että liinaan tarvitaan pitkävartista lisätöppöstä. Jostain sielun syövereistä syöksähti yllättävä hinku a) kilkutella sukat itse (sukkapuikkojen kilinässä kun on jotain hypnoottisen rauhoittavaa, silloin kuin karannut silmukka ei veetuta niin että päälaki irtoaa, ja kieltämättä kaipaisin rauhottavia.
 |
| Kohokierrettä kaksin kappalein. |
Huomatkaa 1) sisustuksen väreihin sopiva lankavalinta 2) AURINKO 3) aina yhtä avuliaan ja osallistuvan Pupunaattorin hännän varjo, "Hei mutsi, mitä sä teet?". Älkää huomatko karvaista sohvaa.
Multitaskingia parhaimmillaan: missä oma jalka, missä lapsen jalka, missä lapsi, missä koira, minne kännykamera sojottaa, kuka putoaa sohvalta ensin...
 | |
| Joo, tuoksuu hyvältä! |
 |
| Pois jalasta, paha sukka! |
 | ||
| Alempi jalka kuuluu äidille, uskokaa pois. |
 |
| Pakoooon! |
Ohje Novitan sukkalehdestä, "Sukka ilman kantapäätä eli putkisukka" noin puolentoista vuoden takaa, öhöm.
Wau, hienolta näyttää sekä mamman että pienemmän jalassa! Musta ois jotenkin hirveen kiva kilkutella kanssa itse mutta luulempahan justiinsa että katkon vaan verisuonia päästä ja lisään riskiä että vauvan eka sana on joku kirosana jos edes yritän. Onneksi toi kilkuttelukuume näkyy iskeneen aika isoon osaan lähipiiriä niin pysyy meidänkin tivoli villasukissa..
VastaaPoistaKiitos! Oli kyllä simppeli ja symppis ohje. Minuun iskee säännöllisesti hetkittäinen mieliteko näprätä vaikka mitä, mutta yleensä ajan- ja energianpuute (ts. laiskuus ja hermojen menettämisen pelko) voittaa ja saan palata tyytyväisenä jatkamaan en minkään tekemistä. Tulee muutenkin kiroiltua ihan liikaa...
PoistaOnpa älyttömän nätit sukat! Hieno malli todella hienosti toteutettuna! Noita kyllä kelpaa esitellä :)
VastaaPoistaNo, eivät ehkä "ihan" vedä vertoja sun villatakille... :D Mutta toimivat ovat, että jospa tästä taas innostuisi näpertelemään lisää. Nyt kun on oma guru ja idolikin plakkarissa! ;)
Poista