torstai 11. huhtikuuta 2013

Pikaisia kuulumisia, 2. osa

Perinteeksi alkaa näköjään olla muodostumassa, että ajatus kulkee niin pätkittäin, että postaukset tulevat monessa erässä. Kohtaloni on olla muistin ja aivotoiminnan Iijoki! Surisin, jos en olisi unenpuutteesta turta. Kyllä, meillä herättiin taas kolmelta.

Eilisestä höpötyksestä unhoittui kaksi elintärkeää asiaa: 1) Autotallin raksailu etenee viikonloppuna taas yhden harppauksen, kun appiukon suosiollisella avustuksella levytetään sisäkatto. Ehkä(, hyvin pieni ja varovainen ehkä,) täten on pian mahdollista saada kattoon myös ovien nostomekanismit, eikä ovia tarvitse enää liu'utella käsivoimin. Eipä sillä, että talliin olisi autolla mitään asiaa, kun talli toimii romuvarastona: lattia on täynnänsä kipsilevypinoja, rojuläjiä, kierrätykseen menossa olevaa pahvia/metallia/lasia (Perusinsinöörin pistämättömällä logiikalla nämä on viety, kun ne on kannettu keittiöstä autotalliin) ja niin, se hartioitteni verryttämiseen tarkoitettu nyrkkeilysäkki, jonka piti roikkua katosta jokunen kuukausi sitten. Mutta onhan tuo tietty ihan nätti tuossa keskellä pihaa, vaikka sitten autot seisovatkin hangessa. 2) Lapselta on nyt saksittu ensi kerran etuhaivenia. Niisk.


Uuteen asiaan: Eilen pidettiin siis Kuopion Reippaan juoksukoulun ensimmäinen osa. Olen yhä hengissä! Polvetkin toimivat vielä, vaikka tuntuvat paksuilta. Tukkoisilta. Syynä ei ole ainakaan sisäisen rasvauksen puute, uskoisin. Lujasti meidän kykyihimme uskovan Petran pitämän (valitettavan tehokkaasti mehut vievän) tekniikkaosion jälkeen käytiin vähän jolkottelemassa, mikä sujui yllättävän hyvin, kun ottaa huomioon, että olen kuulemma juossut koko ikäni ihan väärin. Siis minkä takia minulta on pimitetty päkiäjuoksu? Minne voi valittaa syrjinnästä? Tosin olen myös taipuvainen uskomaan, että kyseessä oli vain ovelasti myöhästetty aprillipila, sen verran erikoiselta tekniikka tuntui. Koska eihän ole mahdollista saati sitten todennäköistä, etten olisi heti hanskannut töksyvää pomputtelua. Pitänee antaa tälle nyt vielä mahdollisuus, jos polvet kestävät lenkkeilyn uudelleen aloittamisen. Pohkeitahan tuo ainakin tuntuu kiristävän ihan kiitettävästi... Au. Positiivisen lisän hien lennättämiseen toivat kanssarehkijät, jotka olivat etukäteisjännityksestäni huolimatta mahtiporukkaa. Nyt vain lisää kimppatreenejä, jotta saadaan tämäkin laiska kiireinen ahteri penkistä.

Heti kotiovella odotteli 26 kilon karvainen ja nakuinen vastaanottokomitea. Kiva tietää, että jos ei varsinaisesti minua niin ainakin rauhaseritteitäni ja tienpiennarnuuhkutusseuraani oli ikävöity. Kovaan ääneen ja kyynelehtien. Sori vaan, Perusinsinööri, äiti on paras.

8 kommenttia:

  1. Minäkin kuulin päkiäjuoksusta ehkä tuossa viime vuonna, ja nyt olen pyrkinyt siihen siirtymään. Lähinnä siksi, että kantapäätömistely tuntuu niin kovin raskaalta. Ihan vähän vain jännittää se, ettei mun juoksuasentoa ole kukaan koskaan tsekannut. Heh. En voi epäonnistua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No minä kysyin varta vasten siitä "entisestä" juoksuasennostani, että onko sinnepäinkään, kun itsestä tuntuu rullaavan askel ihan hyvin - paljon paremmin kuin päkiäpomputellen. Kuulemma näytti ihan hyvältä, että jos ei ala päkiöinti sinnikkäästä yrityksestä huolimatta luistaa, niin saa luvan jäädä harjoittamatta. Kai se teittienkin juoksukouluttaja olis ärjäissyt, jos juoksisit ihan miten sattuu? Ei kai tuota sinun vauhtia voi edes juosta, jos juoksee ihan miten sattuu?

      Poista
  2. Heiiii... Et taida olla Bloglovinissa? Meehän heti viemään blogisi sinne, kun mulla aina menee ohi sun jutut kun tuolta Bloglovinin kautta stalkkailen päivät pitkät :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sinua raukkaa! Päiväsi ovat jääneet tyystin vaille sisältöä! ;) Korjaan epäkohdan mitä pikimmin.

      Poista
    2. Lähestulkoon! :) Kävin jo etsimässä, mutta vielä ei löytynyt (ei mitään paineita... ;)

      Poista
    3. No nyt sopii yrittää uudemman kerran! Kerpeles, meinasi olla säätämistä.

      Poista
  3. Jeeeeees! Nyt löytyy, kiitos! :)

    Heti heitin sua myös haasteella:
    http://parahdys.blogspot.fi/2013/04/111122.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, kiitos! Palajan asiaan joskus, jahka ehdin miettiä... :P

      Poista

Antaa paukkua!