Juhannushetkiä

Huomasiko kukaan? Juhannus oli ja meni, ja tuntui hyvältä mennessään - herkkuja ähkyyn asti, aurinkoa, yhdessä oloa, unta, valvomista, pihatöitä, maailman(- ja parisuhteen)parannusta. Perusinsinööri jäi lomalle, eli talli- ja pihaurakoinnin jatkumisesta huolimatta minäkin saan välillä vähän hengähtää, tai ainakin tehdä työt päiväsaikaan eikä illalla Pikkupöllön nukahdettua. Jospa nyt olisi iltaisin himpun verran sitä kuuluisaa omaa aikaa, ja ehkä jopa hiven sitä urbaanilegendan mitat saanutta yhteistäkin aikaa. Sitten kun vielä ehditään koko perheen kesken hengailla, niin jo vain voi taas olla tyytyväinen.

Blogihiljaisuus jatkunee edelleen, kun olemme lähdössä mummolareissulle. Jospa sen jälkeen olisi taas aikaa kirjoitella jokunen painokelpoinen ajatuskin, jos unta saisi sen verran että kykenisi muuhunkin kuin rahjustamaan ympäriinsä aivottomana zombina.

Tässä vielä kuitenkin muutama fiilistelyhetki viikonlopulta. Kuplistelustakin piti ottaa kuva, mutta unhoittui, kun hetki vei mennessään.

Oman rinteen villisatoa

Kesäkukkasia

Mutakakkua, vaniljamansikoita ja hetki omaa aikaa

Huikea kuu

Rento fiilis

Neilikkaniitty

Puusavottaa ja raparperia

Sissi Lisko