Kuopion Hierojakoulu vauhdittaa Naisten Kymppi -urakkaamme sponsoroimalla muutaman hierontakerran. Kävin viikonloppuna hoidattamassa pitkään reistailleen selän ja
Olin kuvitellut, että pullataikina saa maata puoliunessa, kun vatkataan ja vaivataan, mutta (ainakin tämä) hieroja kyseli tuntemuksia ja myös venytti lihaksia ihan reippaasti. Ja juuri kun olin alkanut vajota löystyvän lihaksen nirvanaan, pitikin kääntyä selälleen. Oi sitä liikkeen sulokkuutta! Sellaista sulavuuden huipentumaa ei ole näillä lakeuksilla nähty. Onneksi väsytti* niin paljon, ettei jaksanut (juuri lainkaan) hävettää.
Mutta on kuulkaas ihan eri tavalla ihmismäinen olo, kun veri kiertää aivoihin asti eikä jatkuvasti pakota jonnekin. Kävin äsken taas juoksentelemassakin enkä onnistunut vainoharhaisesta kyttäämisestä huolimatta paikantamaan minkäänlaista polvikipua. Askel lensi ja olisin voinut jatkaa maailman tappiin asti, mutta piti ajatella tuon karvaisen kaverin jaksamista. Nyt sitten odotan kuin kuuta nousevaa kahden viikon päässä siintävää jatkokäsittelyä, jossa toivon mukaan saadaan loputkin kireydet katoamaan. Jos vaikka tässä odotellessaan huolehtisi siitä venyttelystä, kröhöm.
Mitä opimme tästä? Jos polviin koskee, syytä etureisiä. Jos selkä on jumissa, luulet vain. Tukossa ovatkin kainalot ja takapuoli. Ihmeellinen on ihmisen multikokonaisuus, ja omat kroppakompleksit kannattaa tukahduttaa tilapäisesti, jos haluaa elämänlaatunsa ja suorituskykynsä välittömästi paranevan varovaisesti arvioituna noin 273,58 prosenttia. Menkää, hyvät ihmiset, hierojalle. Nyt heti.
*Pikkupöllöllä on maaginen kyky sabotoida äidin jokainen - ja kun sanon jokainen, tarkoitan joka ikinen - vapaa- tai erikoispäivä ennalta valvomalla edeltävä yö. Kiitos, lapseni, tästäkin väsymysturrutteesta; olisinhan muuten saattanut veren syöksähtäessä liikkeelle tuntea eläväni täysillä ja karata taikahyppyset omistavan hierojahepun matkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Antaa paukkua!