lauantai 14. syyskuuta 2013

Nänni, nänni!

Nyt se on tieteellisesti todistettu, isänsä tyttö on tämä lapsi. Kun ennen on lautaselta hävinnyt valtaosin kasviksia ja lihaa on vähän maisteltu, niin nyt saivat porkkanat ja parsakaalit kalveta Perusinsinöörin mieliksi kyhätyn nakkikastikkeen* rinnalla. Vaatimus kuului joka suullisen jälkeen nänni, nänni, ja pieni haarukka kiersi taitavasti kaiken muun kaukaa. Niin, makuhermojen lisäksi on siis vielä vähän hienosäädettävää puheenkin kanssa. Täällä kun huudellaan tittu, niin kyseessähän on toki tikku eikä mitään sen epämääräisempää. K:ta ei olla vielä kuultu, mutta uusi isi on tilauksessa lähes päivittäin ja tämänpäiväinen helmi oli puuppatäti. Näin meillä.

Kuten blogin huimasta päivitystahdista on saanut huomata, työprojekti on niellyt kaiken ajan ja viimeisetkin voimanrippeet. Nyt on ihan pahin ruuhka ohi, kaksi viikkoa puurtamista vielä jäljellä. Ensi viikolla ollaan lähdössä neljän päivän minilomalle, ristiriitaisissa tunnelmissa. Ihanaa, vähän vaihtelua! Karseeta, siihen tuhrautuu melkein kokonainen työviikko! Missä veetun** välissä minä sen korvaan? No, kunhan syyskuusta nyt jotenkin rääppiydyn läpi, niin ehkä blogikin saa uutta potkua. Luonnoksissa lojuu ainakin haastevastauksia ja kotikemistin kokeilevaa keittiötä. Sori, ei piristeitä tiedossa.

PS. Viikatteelta on juuri ilmestynyt uusi levy, joka ei puhkisoittoyrityksistä huolimatta ala kyllästyttää. Paranee vain, pirulainen, joka kuuntelukerralla. Äiti aikoo myös ottaa lähitulevaisuudessa vapaaillan ja painua keikalle rokkamaan. \,,/

*Huoli pois, terveysfasistit ja kiihkointoilijat! Minäkin tiedän, että alle 3-vuotiaalle/15-kiloiselle yksikin nakki päivässä on liikaa nitraatin suositusrajojen mukaan. Nämä olivatkin Vatajan täysin lisäaineettomia nakkeroisia(, hyvänmakuisia jopa!), ja kyseessä oli lapsen, 1 v 8 kk, ensimmäinen nakkikastike. Nämä perisuomalaiset "makkaraa kaikissa muodoissaan" -herkkuruuat kun eivät oikein uppoa tähän tätiin.

**Siis äidiltäänhän lapsi ei ainakaan sitä tittua sitten opi, veettu minä ikinä mitään ärräpäitä päästele, kele. Juuri koskaan ole pinnakaan kireällä, hä.